Koirat ovat kulkeneet rinnallani oikeastaan koko elämäni. Ne eivät koskaan ole olleet minulle vain pelkkä harrastus tai vain koiria, eikä edes pelkkä työ. Vaan iso osa sitä, kuka olen nykyään ja miten katson maailmaa. Saan olla onnekas, sillä vuosien saatossa olen saanut elää hyvin erilaisten koirien kanssa ja oppia, kuinka valtavan erilaisia tarpeita, ominaisuuksia ja tapoja koirilla voi olla. Suuremman osan elämästäni, arkeani ovat jakaneet laumanvartijat mutta tassunjälkiä vaatteisiin ovat jättäneet myös pienemmät rotuedustajat.

Koiraharrastukseni on kulkenut kanssani pitkään. Vuodesta 2011 lähtien olen käynyt koiranäyttelyissä sekä näiden vuosien aikana olen tutustunut koiriin myös kasvatuksen, rakenteen ja yhdistystoiminnan näkökulmasta. Olen suorittanut kasvattajan perus- ja jatkokurssit sekä toiminut eri koirayhdistyksien hallitusjäsenenä. Matkan varrelle on mahtunut paljon muutakin kuin harrastamista. Olen suorittanut koirankouluttajaopinnot sekä Suomen Palveluskoiraliiton eettisen koulutuksen. Olen osallistunut koira-alan konferensseihin ja koulutuksiin. Haluan jatkuvasti oppia lisää, sillä koirien käyttäytymisestä, oppimisesta sekä hyvinvoinnista voi oppia kokoajan uutta.

Vaikka näyttelymaailma ja koirien rakenne ovat olleet pitkään tärkeä osa koiraharrastustani, on viime vuosina kuitenkin huomioni suuntautunut yhä vahvemmin koirien lajityypilliseen käyttäytymiseen sekä rakenteeseen ja liikkumiseen. Erityisesti minua kiehtoo se, mitä kaikkea tapahtuu käytöksen taustalla.

Miksi koira toimii niin kuin toimii?
Mitä se yrittää käytöksellään viestiä?
Miten voimme huomioida koiran lajityypilliset tarpeet tavalla, joka tukee sen hyvinvointia?

Näiden kysymysten pohjalta, syntyi myös tämä Koiran Ehdolla. Haluan auttaa koiranomistajia ymmärtämään koiriansa paremmin, eikä vain opettamaan niille yksittäisiä taitoja. Uskon, että kun opimme ymmärtämään koiran käyttäytymistä, tarpeita ja yksilöllisyyttä paremmin, niin pystymme myös rakentamaan toimivampaa arkea ja sen myötä vahvempaa yhteistyötä.

En halua koskaan ajatella, että olisin “valmis” koirankouluttaja. Koirat opettavat päivittäin jotain uutta, ja siksi koen, että myös omaa osaamista on tärkeä kehittää jatkuvasti. Kouluttajana olen sopivasti utelias, kuunteleva ja valmis muuttamaan myös omaa näkemystäni uuden tiedon äärellä. Ammattitaito ei tarkoita sitä, että tietää kaikesta kaiken, vaan sitä, että osaa etsiä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja tunnistaa myös oman osaamisensa rajat. Kouluttajana haluan aina kohdata sekä koiran, että sen ihmisen yksilönä. En usko valmiisiin muotteihin tai siihen, että yksi menetelmä sopisi kaikille.

Kouluttajana haluan löytää omistajan kanssa ratkaisuja, jotka perustuvat tietoon, mutta toimivat myös oikeassa elämässä, siinä ihan tavallisessa arjessa, jossa ei ole aina täydelliset olosuhteet tai ylimääräistä aikaa säännölliseen harjoitteluun.